PUSSIKALJA JA TÖHERTELY

Jonkun verran maailmalla liikkuneena on todettava, että aika harvassa kunnon kaupungissa näkee niin paljon töherryksiä kuin Helsingissä. Nyt en puhu grafiiteista, joita on ihan hyviäkin, vaan selkeästä töhertelystä, jonka arvoa kaupunkikuvan kannalta on pidettävä kyseenalaisena.

Sitten on pussikaljoittelu puistoissa ja muilla julkisilla paikoilla. Olen kiertänyt kaupunkeja Moskovasta Vancouveriin enkä ole missään nähnyt tätä meillä varsinkin kesäisin tuttua ilmiötä. Kännissä örveltävien määrä on muualla aivan minimaalinen, asemat ja kauppakeskukset ovat siistissä kunnossa jne. Ei tarvitse pestä ryynejä porttikäytävistä joka aamu.

Miksi sitten meillä on toisin? Keskikaljan vapauttamisesta on jo kulunut niin pitkä aika, ettei enää voi olla kyse uutuuden viehätyksestä. Tulee mieleen, että olemmeko täällä vielä jollakin tavalla itäisen synkkämielisyyden vankeja, siihen liittyvine ongelmineen? Vaikka itselläni on vielä vähän itäistä geeniperimää niin en silti ymmärrä eräiden nuortemme juomatapoja.

Hyviä harrastuksia on tarjolla niin urheilun kuin kulttuurin puolella. Kynnykset ovat aika matalia. En keksi muuta selitystä kuin vuosikymmenten takaínen 'vapaa kasvatus', jonka seurauksena oikean ja väärän sekä sopivan ja sopimattoman rajat hämärtyivät.

Nyt olisi korkea aika vetää ne selviksi uudelleen.